sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Se joka ei osaa kirjottaa hienosti

Mä en osaa kirjottaa "sillee hienosti ja taitavasti", sillä tavalla taiteellisesti, sillä tavalla että se paha olo oikein henkii tekstistä ja että kaikki heti tajuaa että hei, toi ei voi hyvin, sillä on joku vikana.
Mä vaan kirjotan. Satunnaisesti teen kirjottamiseen liittyvää työtäki, joskus kauan sitten pidin blogia, mutta aina innostus lopahti. Niin käy ehkä nytki. Mutta haluan tietää, että mulla on paikka johon voin kirjottaa pään sisällä liikkuvat ajatukset, ne fiksut ja vähemmän fiksut. Päiväkirjaa en tohi kirjottaa, vaikka ei mikään näistä asioista oo niin salainen ettei poikaystävä missään nimessä saa tietää, haluan vaan jotku jutut pitää itsellä. Tää on semmonen, haluan että voin jakaa asiat ilman että tutut tulee tuomitsemaan ja nauramaan.
Kirjotan nimellä Dori. Se kuulostaa kivalta. Tämä Dori yrittää esiintyä fiksusti, yrittää selittää asiat ymmärrettävästi, yrittää avautua elämästään sen verran ku on turvallista.
Välillä Dori saattaa kirjottaa muka-taiteellisesti, laittaa niitä ihkuja laululyriikoita otsikoiksi ja katkelmiksi tekstin väliin. Välillä Doria vituttaa, välillä surettaa, välillä koko maailma kaatuu päälle. Dori osaa myös olla iloinen, mutta sillon tuskin tuntuu siltä että pitäis avautua. Eli silloin tulee tekstiä ku elämä potkii päähän ja tekee mieli potkia muita ihmisiä päähän.
Dori pelkää ja vihaa ihmisiä, mutta myös rakastaa ja pitää ihmisistä kovin paljo. Dori sairastelee turhan paljo, opiskelu vituttaa ja tulevaisuus ahdistaa. 

Sellasta. Menneisyydessä on asioita jotka vaikuttaa tämän päivän elämään, muunmuassa läheisriippuvaisuus joka alko kun isä otti ja lähti toisen naisen matkaan, tosin sain vasta vähän aikaa sitte tietää että jo sillon se alko, ku isä päätti että se noita on parempi ku äiti, Haha, noita sai kyllä luudasta myöhemmin. Isä siis kuuluu elämään, mutta jätti jäljet ku jätti yhteisen kodin.

Kissarakkaus on hurjaa, kissat on niitä jotka lohduttaa aina. Ne vie suuren osan sydämestä.

Päihteet on jees ja tupakointi jatkuva pahe jonka lopettaminen on mahdottomuustehtävä. Tosin sillon pärjää ilman savukkeita jos on nuuskaa saatavilla, mutta Ruotsiin on turhan pitkä matka. 

Kyttään ihmisiä ja joskus tutustun. Tosin netissä tutustuminen ei kuulu vahvuuksiin, tosin en osaa kyllä kasvokkainkaan ihmisille puhua. Mutta uudet ihmiset on jees, Mutta ikävä kyllä oon ehkä maailman huonoin pitämään yhteyttä kavereihin, joten shiit.

Joten niin. Tällänen on Dori.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti